Pyöräilijä Mikko Paajanen

Alkukausi

 

Pahoittelut pitemmän puoleisesta päivitystauosta. Ei vaan ole oikein ollut jutunjuurta kirjoitettavaksi asti. Australian reissun jälkeen oli tiedossa pariviikkoinen treenileiri Espanjassa TWD-Länkenin mukana. Tiimihenki kasvoi mukavasti leirin aikana ja tästä näimmekin todisteita heti kotimaisen kilpailukauden alkaessa.

 

Kilpailukausi alkoi Lattomeriajolla Porissa. Omat jalat olivat heikot, mutta fiksulla ajamisella pystyin olemaan kolmas ja joukkuetyöskentelyllä onnistuimme ottamaan neloisvoiton. Seuraavana vuorossa oli Turun perinteinen kisaviikonloppu. Simon muistoajoissa oli selvää, että vahvat kuskit karkaavat jossain vaiheessa pääjoukolta ja ratkaisevat voiton keskenään. Näin kävikin. Ikävä kyllä tällä kertaa kaikki ei mennyt taktisesti hyvin ja jäimme kokonaan podiumilta vaikka meillä oli hyvä edustus hatkassa. TS-kortteli oli taas seuramme näytöstä ja viimeiset kierrokset mustavihreä kirijuna piti ylikovaa vauhtia tiputtaen peesistä lähes kaikki muut. Lopputuloksena toinen neloisvoitto ja minulle toinen kolmossija. Kokonaiskilpailussa otimme kaksoisvoiton Samuelin johdolla.

 

Turusta siirryimme paljon kovempiin kisoihin Tanskaan sekä Ruotsiin. Tanskassa ajettiin kolme UCI 1.2 tason kilpailua. Kovat sivutuulet ratkaisivat kilpailun jokaisena päivänä. Valitettavasti ei pohjalla ollut riittävästi kisoja minkä huomasi ajamisessa. En vain pystynyt vastaamaan kolmen tunnin kohdalla, kun aletaan pätkiä porukkaa sivarissa. Sunnuntaina omat jalkani olivat parhaimmassa tikissä ja pääsin sivutuulessa todella lähelle ensimmäistä porukkaa. Epäonnistuin kuitenkin hieman sijoittumisessani ja tuloksena taas kerran vanha tuttu grupetto. Tällä kertaa kuitenkin maaliin asti sijalla 70.

 

Seuraavana viikonloppuna ajoimme Upsalassa 1.2 kisan. Oletuksena oli, että irtiotto muodostuu jo alkumatkasta ja menee maaliin asti aikaisempien vuosien tapaan. Tällä kertaa näin ei kuitenkaan käynyt ja tuhlasin omat paukkuni jo alkumatkasta vastaillen irtiottoyrityksiin jatkuvasti. Ikävä kyllä tiimikaverit eivät erinäisistä syistä pystyneet auttamaan minua alkumatkasta. Lopullisen porukan lähtiessä loppumatkasta ei itselläni enää ollut jalkoja ja jäin taistelemaan ynnämuuta sijoituksista pääjoukossa. 24sija ei paljon mieltä lämmitä, kun olisi ollut tuhannen taalan mahdollisuus ottaa tärkeitä UCI pisteitä sijoittumalla kahdeksan parhaan joukkoon. 

 

Viime viikonloppuna ajoimme Tampereella SM-korttelin ja Fuji-Peloton GP:n. Korttelissa tiimikaveri Sami hoiti homman pitkällä soololla kotiin Samuelin ottaessa hopeaa. Sunnuntaina Pyynikin hienoissa maisemissa ajettiin 20kierrosta 3.4kilometrin mäkistä kierrosta. Tämä kilpailuhan on vahvoille kuskeille todella helppo: odottaa riittävän pitkään ja loppumatkasta laittaa hanaa mäkeen niin se on sillä selvä. Näinhän se meni ja neljä kierrosta ennen maalia meillä oli kahdeksan kuskin ryhmä kärjessä. Muutamilla kuskeilla ei vain ollut vetohaluja niinpä he päästivät Pökälän ja Salermon ilmaiseksi karkuun alamäessä. Reitin tasaisella pätkällä jouduin iskemään yksin porukasta ja ajamaan kärkikaksikon kiinni. Saavutin heidät juuri mäen alla ja heidän pitäessä reipasta vauhtia vielä mäkeenkin alkoivat jalkani kramppailemaan. Viimeiset kolme kierrosta menikin taistellen mukana pysymisestä. Salermo hoiti voiton kirissä Samuelia vastaan. Tulin maaliin hieman kaksikon jälkeen. 

 

Tulevien viikkojen ohjelma on seuraava: AHH-ajot, Tour of Estonia (jos vain kutsu tulee…) ja kesäkuun alussa Fellman/Porvoo viikonloppu. 

 

Mukavaa kesänalkua kaikille tasapuolisesti,

Mikko