Pyöräilijä Mikko Paajanen

Viime viikonloppuna oli aika kiristää ajokengät ja laittaa kisamoodi päälle ensimmäistä kertaa sitten elokuun. Edessä oli kahden kisapäivän setti Tasmaniassa. Tarkennuksena kaikille Tasmania on saari Australian eteläpuolella, joka on osa Australiaa. 

 

Perjantainen matkustuspäivä ei sujunut ongelmitta. Ensimmäinen kone lähti tunnin myöhässä Brisbanesta. Välilasku Melbourneen ei ollut sen onnekkaampi. Paljon odottelua lentokentällä lennon siirtyessä myöhemmäksi ja myöhemmäksi. Entistä stressaavampaa asiasta teki lähtöporttien vaihtelu jatkuvasti. Tulipa siellä maistettua ensimmäinen paikallinen lihapiirakkakin! Hieman erilainen suomalaiseen versioon verrattuna. Tämä oli kirjaimellisesti piiras, jonka sisään oli leivottu jauhelihakastiketta. Täytyy myöntää sen olevan erinomaista! Suosittelen maistamaan, jos on mahdollisuus.

 

Seuraavana aamuna oli aikainen herätys sillä 7.30 lähdimme kaikkien kisakuskien kanssa ajamaan kohti Launcestonin moottorirataa. Ajoaikaa sinne meni noin tunti, joka toimi alkuverryttelynä. Saatuamme numerot paitaan kiinni kertoi kilpailun johtaja minkälaista kisailua oli tiedossa (voisi luulla kuskien tietävän aikaisemmin mitä kisaa on menossa ajamaan?). Alkuun Hot Lap eli prologi. Palkintona oli helikopterikyyti takaisin hotellille vuorien kautta. 

 

Tämän jälkeen 60minuutin kermis moottorirataa ympäri. Oma jalka tuntui yllättävän hyvältä ottaen huomioon etten ole kisaillut elokuun jälkeen ja kovat harjoitukset on laskettavissa yhden käden sormilla. Ei tarvinut tyytyä istumaan kannella vaan pystyin ajamaan kilpaa siinä missä muutkin. 45minuutin kohdalla tiimikaveri tuli kyselemään fiiliksiä. Totesin jalkojen olevan hyvät. Tähän hän vastasi ”hyvä, seuraava kierros on ilmeisesti viimeinen”. Tuli hiukan kiire kärkeä kohti. Enpä ihan ehtinyt pelipaikoille, mutta lopputuloksena kuitenkin mukava 13 sija. Ajoimme vielä loppuverryttelyksi takaisin hotellille. Tulipa siitäkin hyvä kolmen tunnin treenipäivä.

 

Sunnuntai aamuna järjestettiin Sally’s ride hyväntekeväisyysajo. Ajelimme 70km pituisen lenkin siinä tapahtumassa treeniksi. Lenkin jälkeen lounaalle, jonka kanssa olikin melkoinen operaatio. Koko kaupungista ei meinannut löytyä ravintolaa, joka olisi ollut auki sunnuntai päivänä. Vihdoin pitkän kävelyn jälkeen löysimme pitserian mikä oli auki (sai myös glutardipitsoja, joka oli pakollinen asia seurueesta 3/4 ollessa gluteenittomia). Sai kelvata tämän kerran kisaa edeltävänä ateriana. Hotellille päästyämme kaaduin sängylle ja nukuin tunnin päiväunet.

 

Ilta kuudelta oli viimenään aika vetää tiukka aika-ajohaalari päälle ja rullata kohti keskustaa. Kävi nopeasti ilmi tämän olevan iso tapahtuma. Kaupungin koko keskusta oli suljettu, jotta saatiin pyöräilijöille puolentoista kilometrin rata. Paikalla oli viitisen tuhatta katsojaa, isot screenit maalialueella, kamerat ympäri reitin joista välittyi kuvamateriaalia screenille sekä myöskin kaiuttimet koko matkan radan ympäri, jotta selostus kuuluu kaikille katsojille. 

 

Alkulämpöä keräilemään ja seitsemältä viivalle. Paikalle oli saapunut useita ammattilaiskuskeja Greenedgestä, Garminista, Cristina Watchesista sekä Argos Shimanosta. Heidän lisäksi monia kovia Australialaisia continental tason kuskeja sekä parhaita amatöörejä. Kisa itsessään oli erittäin vauhdikas ja sisälsi paljon äksöniä. Suureksi hämmästykseksi pystyin myös tässä startissa ajamaan oikeasti kisaa. Kisa sisälsi neljä välikiriä rahapalkintoineen. Pari kertaa yritin niihin ja pääsin lähellekin jääden lopulta noin viidentoista sentin päähän rahoista.

 

Lopussa jalkaa ei enää riittänyt kiriin vaan tyytyminen oli 19 sijaan. Mutta mikä kisa! Aivan uskomaton fiilis ajaa tuollaisen yleisömäärän edessä sekä noin kovien kuskien kanssa! Kokonaisuutena viikonloppu oli erinomainen kokemus jonka varmasti muistan vielä pitkän aikaa. 

 

Ensi viikonloppuna tiedossa on Brisbane Blast. Hyvätasoinen kortteli suoraan miljoonakaupungin ytimessä! 

 

Sunnuntaita odotellessa,

Mikko

Linkit tuloksiin:
Lauantai
Sunnuntai